Jari Heinonen, Paavo Väyrynen ja Pertti Paasio edustavat puhtainta miehittäjä-Ryssän paskaa, millä ravinnearvo on negatiivinen
http://www.netdisaster.com/go.php?mode=dog&url=http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/28.elokuu/PAAS3398.HTMhttp://www.uta.fi/lehdet/aviisi/9614/index.html#uutisetTampereen yliopiston rehtorin asettama tutkimuseettinen asiantuntijaryhmä on havainnut, että sosiaalipolitiikan laitoksen yliassistentti Jari Heinosen luento, joka julkaistiin internetissä laitoksen www-sivuilla, on plagiaatti erään hänen ohjaamansa oppilaan pro gradu -tutkielman 2. luvusta. Tutkimuseettisten menettelytapaohjeiden mukaan Heinonen on siis syyllistynyt plagiointiin eli epärehellisyyteen tutkimustyössä.
Asiantuntijaryhmä suosittelee 24. lokakuuta antamassaan loppuraportissa huomautuksen antamista Heinoselle. Loppuraportissa huomautettiin, että teon vakavuutta lisää se seikka, että Heinonen on toiminut kyseisen opiskelijan pro gradu -tutkielman ohjaajana.
Vararehtori Krista Varantola onkin jo allekirjoittanut päätöksen, jossa edellytetään sosiaalipolitiikan laitoksen johtajaa Kyösti Rauniota antamaan huomautus Heinoselle hyvän tieteellisen tavan noudattamatta jättämisestä.
Jari Heinosen mielestä asia on nyt ratkaistu ja päätöksiin on tyytyminen.
Heinonen selvisi vähällä
Heinosen plagioinnista saama rangaistus on lievä. Valtion virkamieslain mukaan hänelle olisi voitu antaa kirjallinen varoitus tai hänet olisi voitu jopa irtisanoa.
Tutkimuseettisen menettelytapaohjeiden mukaan sanktiona olisi nimittäin voinut olla joko virkamieslainsäädännön mukainen kurinpitorangaistus, hallinnollinen seuraamus, välillinen taloudellinen seuraamus, tutkijanpätevyyteen kohdistuva seuraamus tai tutkijan maineeseen kohdistuva seuraamus.
Asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, varatuomari Rainer Oeschillä on selkeä näkemys siitä, miksi he ehdottivat vain huomautuksen antamista.
- Päädyimme yksimielisesti mahdollisimman lievään sanktioon, koska kiinnitimme huomiota myös sanktiokumulaation mahdollisuuteen, mikä on olemassa kun nämä eettiset säännöt on laadittu. Eli sääntöjä laadittaessa ei ole oikeastaan kovin tarkasti ajateltu sitä, että ihminen saattaa joutua pahimmassa tapauksessa aika monenkin seuraamuksen kohteeksi yhdestä ja samasta teosta. Yleisenä periaatteenahan kriminologiassa on ollut, että sanktiokumulaatiota pitäisi yrittää välttää.
- Toinen peruste lievälle rankaisulle oli se, että henkilö syyllistyi meidän tietojemme mukaan ensimmäisen kerran tällaiseen tekoon.
Lieventäviä seikkoja runsaasti
Asiantuntijaryhmä piti kuitenkin lieventävänä seikkana myös sitä, että Heinonen on ilmoittanut ottavansa kaiken vastuun tapahtuneesta sekä sitä, että aineiston perusteella hänen ei näytetty teollaan saavuttaneen taloudellista tai tieteellistä etuutta.
Aineiston perusteella asiantuntijaryhmä pitää ilmeisenä myös sitä, että Heinonen ei ilmeisesti ajattelemattomuuttaan tiedostanut verkkojulkaisun olevan rinnastettavissa kirjalliseen julkaisuun ja että verkkojulkaisuun pätevät samat tutkimuseettiset säännöt kuin kirjalliseen julkaisutoimintaan.
Loppuraportissa korostetaan toisaalta, että plagiointi tekona ei kuitenkaan yleiseltä kannalta ole merkityksetön.
Prosessi kesti puoli vuotta
Luento julkaistiin internetissä 24. huhtikuuta. Plagioinnin kohteeksi joutunut opiskelija törmäsi pian tämän jälkeen luentoon selaillessaan laitoksen www-sivuja ja huomasi, että luennon yhteydessä ei ollut mitään mainintaa hänen tutkielmastaan, vaikka teksti näytti olevan referaatti hänen gradunsa teoriaosuudesta.
Tämän jälkeen hän otti yhteyttä Tamyn koulutuspoliittiseen sihteeriin Pekka Linnaan, joka ilmoitti asiasta rehtorille. Tuolloin rehtorina toiminut Olavi Borg asetti pian esiselvitystä varten toimikunnan. Esitutkintavaiheen aikana Heinonen lisäsi luennon verkkotietoihin maininnan opiskelijan tutkielman käyttämisestä.
Toimikunnan esiselvitys ei poistanut epäilyjä plagioinnista, joten Borg asetti heinäkuun alussa asiantuntijaryhmän tutkimaan asiaa. Asiantuntijaryhmään kutsuttiin VTT Olli Kangas, OTT Rainer Oesch ja TkT Petri Vuorimaa sekä sihteeriksi OTL Eeva-Kaarina Nurmiranta.
Asiantuntijat perehtyivät esitutkinta-asiakirjoihin ja Heinosen toimittamaan lisäselvitykseen ja vertasivat mainittua luentoa sekä gradun toista lukua.
Vertailun tuloksista loppuraportissa kerrotaan, että luennon ja gradun 2. luvun välinen samuus ei johdu siitä, että tekijät olisivat käyttäneet samoja lähteitä, vaan siitä, että "Heinosen plagiointi on ollut luonteeltaan orjallista".
Asiantuntijaryhmä antoi loppuraporttinsa 24. lokakuuta eli päivälleen puoli vuotta luennon julkaisemisen jälkeen.
Raportin viimeisessä lauseessa asiantuntijaryhmä ehdottaa asian saattamista tiedeyhteisön tietoon.
Teksti: Henrik Muukkonen
Kuva: Jari Arffman
Tiedotusopin professori Kaarle Nordenstreng esitti tiedotusopin laitoksen laitoskokouksessa 31.10., että Radio Moreenin määräaikaisten työntekijöiden työsopimuksia ei jatkettaisi. Moreenissa työskentelevien Seppo Rapelin ja Liisa Riekin työsopimukset päättyvät kesäkuun lopussa. Jos heidän työsopimuksiaan ei uusita eikä uusia työntekijöitä oteta tilalle, Radio Moreenin toiminta loppuu. Nordenstrengin esitys liittyy siihen, että jos tiedotusopin laitoksen määrärahoja ei lisätä, laitos joutuu supistamaan toimintaansa.
Nordenstrengin mielestä laitoksen varoja voidaan säästää vain vähentämällä palkkamenoja. Vakinaisia virkoja kun ei voida lakkauttaa.
Viime vuonna lopetettiin tosin jo yksi virka ja tälläkin hetkellä yksi virka on "jäissä". Lisäksi laitoksella on useita virkavapauksia. Aviisin saamien tietojen mukaan Nordenstreng haluaa laajentaa tutkijakoulutusta, ja koska rahaa ei ole tarpeeksi sekä tutkijakoulutukseen että Radio Moreeniin, Moreeni saa mennä.
Radio Moreeni aloitti toimintansa vuonna 1989 Yliopistoradion nimellä ja se on siitä saakka toiminut tiedotusopin opiskelijoiden opetusradiona. Yliopisto on rahoittanut radion toimintaa alusta saakka. Rahat ovat kulkeneet tiedotusopin laitoksen kautta.
Koulutuspoliittinen jaosto kartoitti kyselyn avulla Tampereen yliopiston ongelmia opiskelijanäkökulmasta Aatemarkkinoilla ja sai selville, että opettajat koetaan etäisiksi ja yleinen ilmapiiri laitoksella on usein tulehtunut. Monen opiskelijan vastauksessa kritisoitiin laitoksen ja opiskelijoiden välistä suhdetta. Kirjaston resurssit koetaan myös yleisesti puutteellisiksi. Rahapulassa kirjasto ei pysty hankkimaan riittävästi uutta kirjallisuutta opiskelijoiden käyttöön. Myös lukusalien aukioloaikoihin toivottiin lisäyksiä.
Pahin lama lienee myös ohitettu, sillä useat opiskelijat vaativat lisää parkkipaikkoja päätalolle.
Edellämainitut ongelmat ovat olleet ylioppilaskunnan toiminnassa esillä ja joihinkin on jo apua saatukin. Opiskelijan ja opettajan välistä suhdetta käsitellään tänä syksynä osana henkilöstökoulutusta.Kirjastoon ja lukusaleihin liittyvistä ongelmista on keskusteltu rehtorin kanssa ja päätalolle on luvassa niitä parkkipaikkojakin lisää. Onko sinun mielestäsi yliopistossa vielä jotain korjattavaa ?
Kopo-jaosto kokoontuu seuraavan kerran 7.11 kello 18 Yo-talolla.
Tiedekuntia on viisi
Kopo-jaoston Aatemarkkinoilla järjestämän tietovisan kysymykseen Tampereen yli opiston tiedekuntien määrästä valitsi yllättävän moni vaihtoehdon 13. Tietovisaan osallistui 64 rohkeata. Vastaukset analysoituamme löytyi 14, jotka osasivat vastata kaikkiin kysymyksiin oikein.
Ensimmäisessä kysymyksessä tiedusteltiin Tamyn koposihteeriä ja melkein kaikki tunsivatkin Linnan Pekan. Samoin melkein kaikki tiesivät kurssikirjojen laina-ajan olevan kolme viikkoa.Suurin osa tiesi senkin, että perustutkinto-opiskelijoita TaY:ssa on n.10 000.
Rehtori Uolevi Lehtisen kuntoiluharrastus jakoi kansaa, sillä kannatusta saivat kaikki annetut vaihtoehdot Atalpan kuntosali, Kalevan uimahalli ja Kaupin urheilupuisto.
Vaikein kysymys oli siis TaY:n tiedekuntien määrä. Yli puolet veikkasi, että niitä on 7 tai 13. Tiedekuntia on kuitenkin vain viisi eli humanistinen, yhteiskuntatieteellinen, taloudellis-hallinnollinen, kasvatustieteellinen ja lääketieteellinen tiedekunta. Visailuun vastanneiden kesken arvottiin yllätyspalkinto, TaY:n kansiin sidottu strategia. Sen voitti Sari Salmela. Kopo-jaosto onnittelee voittajaa.
Anna Lindström
Jenni Ylitalo
Tampereen yliopiston ylpeys Pinni on osoittautunut mahdottomaksi siivota. Normaaleilla välineillä ja vähäisellä henkilökunnalla paikkaa ei voi pitää puhtaana. Pöly kerääntyy vaikeapääsyisiin onkaloihin ja pinnoille, josta ne lähtevät koneellisen ilmanvaihdon siivittämänä kiertämään. Siivoushenkilökunta odottaakin, koska ensimmäiset pölystä aiheutavat sairaudet ilmenevät. Siistijä Liisa Asunnan mukaan arkkitehtuuri on luonut suorastaan "villakoirien" tehtaan.
- Arkkitehdin jäljiltä talossa on paljon pintoja, joihin emme normaaleille menetelmillä ja käytettävissä olevana aikana pääse käsiksi. Heti kun koneellinen ilmanvaihto lakkaa, tulee ahdistava ja tunkkainen olo. Me kutsummekin Pinniä Jätejoonakseksi.
Muitakin kalliiksi käyviä ratkaisuja Pinnissä on toteutettu. - Esimerkiksi arkkitehdin vaatimat säleverhot eivät kestä. Tässäkin asiassa hän oli itsepäinen ja piti oman päänsä. Nyt niitä huolletaan tämän tästä ja huoltomies on kutsuttava Helsingistä asti. Ei sekään ilmaista ole, Asunta toteaa.
Vaaleiden lattioiden puhdistaminen tulee 20 prosenttia tavallista kalliimmaksi. Myös ruokalan sijoittaminen avorappusten alle ihmetyttää.
- Asiakkaat saavat tarjottimelleen ylimääräisiä mausteita, kuten kiviä ja kuraa. Rappuset olisi pitänyt kattaa, Asunto toteaa.
Päätalossa kolmannen kerroksen ravintolaan vievien rappusten alapinnat jouduttiin kattamaan, koska alapuolella oli ruokalan pöytiä.
Tampereen kaupungin ympäristönvalvontayksikön terveystarkastaja Irja Kauppala kävi tarkistamassa Pinnin ravintolan tilanteen ja toteaa, että portaat ovat ongelma.
- Arkkitehdille terveisiä: kyllä elintarvikealaan liittyvissä asioissa pitäisi ratkaisuja pohtia hieman perusteellisemmin. Hygieenisyys pitäisi huomioida tarkemmin.
Ravintolapäällikkö Hannu Häyrynen toteaa, että opiskelijat eivät ole asiasta valittaneet.
- Me olemme saaneet pääasiassa myönteistä palautetta, eikä portaista ole mainittu.
Kauppala toteaa, että asiasta keskustellaan ravintolasta vastaavan Juvenes-Ravintolat ry:n kanssa.
Häyrynen huomauttaa, että suurien lasi- ja teräspintojen vuoksi ravintolassa on kylmä talvella.
Pinnin suunnitellut arkkitehti Antti Katajamäki kertoo, että siivouksen huomioon ottaminen oli taloa suunniteltaessa hänen pienimpiä murheitaan. - Siivouksen painoarvo on vain yksi promille, kun taloa lähdetään suunnittelemaan. Pinni on suunniteltu opetusta ja tutkimusta, ei siivousta silmälläpitäen.
Hänen mukaansa ahkerat ja ammattitaitoiset siivojaat saavat kyllä tilat siivottua.
Katajamäen mukaan Eduskunta- tai Finlandiataloa ei suunniteltu siivottavaksi vaan muuhun käyttötarkoitukseen.
- Niiden siivoaminen on yhtä vaikeaa kuin Pinninkin.
Siivoustyönjohtaja Eila Salvi Eduskuntatalosta kertoo, että sen siivoaminen ei ole erityisen hankalaa.
- Siivottavat paikat ovat hyvin esillä, emme joudu taiteilemaan tikkaiden tai jatkovarsien kanssa. Mielestäni tämä talo on vaikeudeltaan normaali siivouskohde. Me pärjäämme perustyövälineillä.
Lehtori Raija Kartano Tampereen kotitalousoppilaitoksesta huomauttaa, että on rakenteellisia perusratkaisuja, joissa huomioidaan myös puhtaanapidon helppous.
- Esimerkiksi vanhustentalot ovat hyvä esimerkki nykyarkkitehtuurista, jossa siivouksen vaivattomuus on huomioita suunnitteluvaiheessa. Yleensä puhtaanapidon ammattilainen osallistuukin suunnitteluvaiheeseen.
Esimerkki arkkitehdin ratkaisusta, joka vaikeuttaa puhtaanapitoa.
- Tuonne jäävää pölyä emme normaalisti ehdi siivota, kertoo siistijä Liisa Asunta.
Yliopiston siivouspäällikkö Kai Raittila toteaa, että suunnitteluvaiheessa siivouspuolen väki sai tehdä ehdotuksia. - Niitä ei kuitenkaan juuri huomioita lopullisissa ratkaisuissa.
Hänen mukaansa monet arkkitehdit näkevät itsensä taiteilijoina, jotka luovat taidetta. Sen seurauksena esimerkiksi kiinteistöhuollon tarpeita ei aina huomioida riittävästi lopullisessa suunnitelmassa.
- Siivouksen kannalta Pinnissä on mahdottomia paikkoja. Täytyy myös muistaa, että kahden vuoden aikana siivouspuolen väki on vähentynyt 20 henkilöllä. Aika ei yksinkertaisesti riitä.
Pinnin siivouspäällikkö Kati Mikkola kertoo, että työvoimatoimistossa on haussa työllistämistuella työllistettävän siistijän paikka. Palkattavan tehtävänä on niiden paikkojen puhdistaminen, joita ei normaalisti ehditä siivoamaan.
Kysymyksessä on kuitekin niin suuri urakka, että puolessa vuodessa ei yksi ihminen sitä saa tehdyksi.
Mikkola muistuttaa, että tällaisen pitäisi jäädä väliaikaiseksi ratkaisuksi.
- Kaikki paikat tulisi voida siivota vakituisella henkilökunnalla.
Hallintojohtaja Timo Lahti ei kuitekaan lupaa lisää väkeä, päinvastoin.
- Siivouskustannukset ovat meillä vieläkin liian suuret. Näin ei ole kuitenkaan pelkästään meillä, se on hyvin yleinen ongelma, hän kertoo.
Jarmo Kettunen
Kuva Pinnistä: Jari Arffman
Armaskahvilan pitopöytä on täyttänyt jo reilun kahden vuoden ajan sosiaalipolitiikasta intoutuneiden vatsat kuumalla kahvilla, tuoreilla leivonaisilla ja täytettyillä sämpylöillä. Tämä yliopistokahvilamaailman ehkä tuntemattomin keidas on piilotettu Pinninkadulle, sosiaalipolitiikan laitoksen viidenteen kerrokseen, juuri sopivasti arjen yläpuolelle. Armaskahvilan tarjottavista huolehtii pääasiassa yksi nainen, Raita Lehto. Lehto pitää huolen siitä, että kuppilasta saa tuoretta syötävää aamusta alkaen, ja että kahvi ei lopu kesken edes myöhään laitoksella viipyvien kupeista.
Lehto saapuu neljänä aamuna viikossa yhdeksältä leipomaan päivän pullat, sämpylät, piirakat sekä kokoamaan salaatit. Keskiviikkoisin Armaskahvilan keittiötä emännöi Riitta Ticklén, sillä silloin pikkupurtavan lisäksi on tarjolla lounas.
Työtä riittää ja kahvilan työntekijöiden organisointikyky joutuu koetukselle, sillä kaikki tarjottava tehdään pienessä keittiössä, jonka nurkassa kököttää vaatimaton uuni. - Olo on kuin saunassa olisi, kun koko päivän leipoo. Ikkunaakaan ei voi avata silloin kun taikina nousee. Pakko myöntää, että kotona ei paljon huvita leipoa, Lehto naurahtaa.
Armaskahvila on nimetty sosiaalipolitiikan laitoksen entisen johtajan Armas Niemisen mukaan.
Vaikka kahvila aukeaakin virallisesti vasta puoli yhdeltätoista, ovat innokkaimmat kärkkymässä oven takana jo aamuyhdeksältä. Kahvila onkin auki periaatteessa koko ajan - ainakin niille, joilla on sopivat avaimet.
- Kun lähden täältä kolmen jälkeen, jätän aina kahvia ja jotain purtavaa esille. Ihmiset maksavat sitten itse ottamisensa peltipurkkiin ja näin kahvila palvelee ympäri vuorokauden, Lehto kertoo.
Peltipurkki ja luottamus ovatkin Armaskahvilan talouden keskeisiä tekijöitä. Myös aukioloaikoina asiakkaat hoitavat maksunsa peltipurkkiin, sillä Raita Lehdon aika kuluu kyökin puolella leipoessa ja tiskatessa.
Armaskahvilassa käy päivittäin runsaasti asiakaita ja luentotaukojen aikana kahvila on yleensä täynnä. Opettajat ovat pitäneet tilaa olohuoneenaan jo pitkään. - Viime keväänä opiskelijatkin löysivät tämän paikan ja nyt täällä käy väkeä aivan hirveästi. Perjantaisin on vähän rauhallisempaa. Perjantai onkin osalle asiakkaista tärkeä päivä, sillä silloin minä paistan munkkeja. Kerran tein munkkeja vääränä päivänä ja jotkut luulivat, että on perjantai, Lehto kuvailee kahvilan arkea.
Armaskahvilan asiakaat ovat Lehdon mielestä fiksuja ja siksi hän viihtyykin työssään hyvin.
- Tämä on persoonallinen paikka. Asiakkaat ovat mukavia ja arvostavat kahvilatyöntekijää. En minä mihinkään Hämeenkadun baariin töihin lähtisikään.
Teksti: Henrik Muukkonen
Armaskahvila sijaitsee Pikkupinnissä, 5:nnessä kerroksessa, osoitteessa Pinninkatu 47. Kahvila on avoinna arkisin 10.30-15. Kahvikupillisen saa kolmella ja sämpylän kuudella markalla.
Tampereen yliopiston ylioppilaskunta on valmistellut oman ympäristöohjelmansa. Kaksi projektisihteeriä, Henna Haapala ja Satu Reijonen, kirjoittivat lähes satasivuisen ohjelman, joka käsittää monipuolisesti koko ylioppilaskuntatoiminnan. Tamyn ympäristöohjelma sisältää nopeiden ja helppojen ratkaisujen lisäksi pitkäjännitteisempiä toimintatapojen muutoksia. Ohjelmassa on kaksi perusideaa: ympäristöjohtaminen ja elinkaarivastuu. On vaikeaa pyytää muita tekemään sellaista, johon ei itse olisi valmis. Tämä on yksi syy, miksi ylioppilaskunta on tehnyt oman ympäristöohjelmansa. Sitoutumalla itse huomioimaan ympäristökysymykset, voi antaa hyvän esimerkin paitsi jäsenille, myös Tamyä lähellä oleville yrityksille kuten Juvenekselle ja TOAS:ille, miksei myös kaupungille.
Ympäristöjohtamisessa ideana on, että kaikessa toiminnassa ympäristökysymykset nostetaan muiden kulloiseenkin asiaan liittyvien kysymysten rinnalle. Ympäristöjohtaminen vaatiikin huomattavaa sitoutumista kaikilta ylioppilaskunnassa puuhaavilta. Kun ympäristövaikutukset aletaan ottaa huomioon, tulee päätöksentekoon lisäväriä: täytyy miettiä oikeuttaako se kertakäyttöastioiden käyttöön, että ne ovat käteviä. Tai onko uutta kopiokonetta ostettaessa hinta ainoa merkitsevä puoli. Toinen ympäristöohjelman perusideoista on elinkaarivastuu. Elinkaarivastuu tarkoittaa, että toiminnassa syntyneet ympäristövaikutukset otetaan huomioon koko toiminnan elinkaaren osalta. Ei riitä, että joku tuote on energiaasäästävä juuri tällä hetkellä, vaan että myös sen valmistustapa on ollut sellainen. Myöskään se, että tuote on vuoden ajan edullisin vaihtoehto, ei riitä. On fiksumpaa laskea vaikutukset pidemmällä aikavälillä tulevaisuuteen. Monet kalliimmat hankinnat maksavat itsensä takaisin.
Tamyn ympäristöohjelma on käsikirja, jota voi käyttää tarvittaessa. Jokaisella kiinnostuneella tamylaisella on mahdollisuus tutustua ohjelmaan ja sitä voi kysyä Tamysta pääsihteeri Aki Hyödynmaalta. Henkilökohtaisena ympäristöohjelmana voi käyttää ympäristöjaoston tekemää ympäristöopasta. Opasta voit kysellä jaoston toiselta vetäjältä Erna Lahdelta, f2erla@uta.fi. Tutustu myös yliopiston ympäristöohjelmaan www.uta.fi/opiskelu/ecocamp.
Rosa Meriläinen
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) tutkitutti Helsingin yliopistossa opiskelevien ulkomaalaisten opiskelijoiden toimeentuloa ja sosiaalisia suhteita. Tuula Juskon tekemän Ulkomaalaisten opiskelijoiden toimeentulo ja sosiaaliset suhteet -tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että kansainväliset opiskelijat viihtyvät Suomessa melko hyvin. Opiskelu, asuminen ja terveydenhuolto tyydyttävät, eikä talouskaan masenna. Hankaluuksia oli oleskelulupa-asioissa ja yleensä sopeutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomalaisten mentaliteettiin. Kielitaito on keskeinen asia ylipäätään selviytymisessä sekä opinnoissa että sosiaalisen elon kiemuroissa. Selvityksen tavoitteena oli kuvailla ulkomaalaisten opiskelijoiden tulo- ja menorakennetta, taloudellisen tilanteen vaikutusta opintoihin, määräaikais- ja perustutkinto-opiskelijoiden taloudellisen tilanteen eroja sekä verrata niitä suomalaisiin opiskelijoihin. Viihtyvyyteen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyen etsittiin vastauksia teemoilta asuminen ja terveydenhuolto, neuvonta ja tietolähteet, keskeisimmät vaikeudet sekä suhteet muihin, suomalaisiin ja ulkomaisiin opiskelijoihin.
Kerrottakoon tässä, että Tampereen yliopistossa ei enää käytetä termiä ulkomaalaiset opiskelijat, vaan kansainväliset opiskelijat. Kansainväliset opiskelijat ymmärretään yleensä samalla tavoin kuin ulkomaalaiset opiskelijat, mutta sen voi myös käsittää laajemmin, esimerkiksi International School of Social Sciences:ssä (ISSS) opiskelevat suomalaiset opiskelijat. Uskollisena tamperelaiselle käsitteenmääritykselle, vaikkakin vastoin Tuula Juskon tapaa, käytän tässä nimikettä kansainväliset opiskelijat vaikkakin merkityksessä ulkomaalaiset opiskelijat.
Tutkimuksessa kävi ilmi että kansainvälisten opiskelijoiden eteneminen opinnoissa on hiukkasen hitaampaa kuin suomalaisten opiskelijoiden, mutta ero ei ole merkittävä. Lienee luonnollista, että vieraassa kulttuurissa, yliopistosysteemissä ja kielialueella opiskeleminen sujuu hitaammin kuin kotoisimmissa ympyröissä. Englanninkielisen opetuksen vähyys koettiin usein opintoja hidastavaksi tekijäksi. Toinen hidaste oli työssäkäynti. Suurin osa kansainvälisistä opiskelijoista ei saa suomalaista opintotukea ja apurahojen saanti perustutkinnon suorittamiseen on täällä lähes mahdotonta, joten rahat on saatava joillain muilla keinoin.
Kielitaito oli keskeinen tekijä vastaajien mukaan opintomenestyksessä. Opiskelijoiden omissa arvioinneissa suomen kielen taito ja opintomenestys korreloivat vahvasti. Samalla tavoin yhteydessä näyttää olevan kansainvälisen opiskelijan kontakti opettajiin, opettajan neuvot ja tuki opiskelijalle edesauttavat opintojen menestymistä.
Tiedonkulun tärkeyteen viittaa myös se, että eräs keskeinen opiskeluun liittyvä ongelma oli suomalaisen yliopistojärjestelmän ymmärtäminen sekä opintoviikkojen kansainvälinen vastaavuus.
Mielenkiintoista suhteessa opiskelupaikan valintaan oli se, että lähes puolet vastanneista ei tiennyt juuri mitään Helsingin yliopistosta ennen opintojensa aloittamista. Paavo Nurmi ei sittenkään onnistunut juoksemaan Suomea maailmankartalle.
Taloudellista tilaa koskeviin kysymyksiin saadut vastaukset olivat kohtalaisen sekavia, joten suuria päätelmiä tullee välttää. Näyttää kuitenkin siltä, että kansainvälisten opiskelijoiden tilanne on suurinpiirtein samalla tasolla kuin suomalaistenkin opiskelijoiden. Tähän arvioon päätyivät myös kyselyyn vastanneet arvioidessaan omaa tulotasoaan suhteessa suomalaisiin opiskelijoihin. Työssäkäynti oli erityisesti tutkinto-opiskelijoilla tavallista, vaikkakin suomen kielen taitamattomuus hankaloitti työnsaantia.
Asumiseen vastanneet opiskelijat olivat ylipäätään tyytyväisiä. Suurin osa kansainvälisistä opiskelijoista asuu opiskelija-asuntosäätiön asunnoissa.
Puhelimen hankkiminen määräaikaisille opiskelijoille oli tuottanut tuskaa. YHTS:n palveluihin oltiin yleensä tyytyväisiä, jonotusajat ja kieliongelmat nousivat tosin esiin.
Sosiaalisia suhteita onnistuivat parahaiten solmimaan ne kansainväliset opiskelijat, jotka olivat saapuneet vaihto-ohjelmien kautta. Heille onkin valmiiksi sovittu yhteyshenkilö laitoksella. Ylipäätään määräaikaisesti opiskelevat olivat kehitelleet sosiaaliset verkkonsa laajemmiksi ja eurooppalaisilla oli erityisen tehokas sosiaalinen elämä. Toisaalta suurella osalla tutkinto-opiskelijoista oli jo Suomeen tullessa jonkinlaisia kontakteja suomalaisiin. Sosiaalisen elämän vaikeuttajaksi koettiin suomalaisten ennakkoluuloisuus, vaikeasti lähestyttävyys, negatiivisuus, puhumattomuus ja jopa rasistisuus.
Mitä tästä kaikesta tulisi sitten päätellä? No vaikka, että englanninkielisen opetuksen lisääminen ei olisi pahitteeksi, ja että englanninkielisen opintoihin liittyvän informaation jakaminen on tärkeää, ja että sosiaalisia tukiverkostoja tarvitaan ja apua ja neuvontaa käytännön asioissa ja muuta kivaa. Kansainvälisten asian sihteerin täytyy paljastaa, että kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat hankala joukkio siinä mielessä että heitä on vaikea saavuttaa ja heillä kuitenkin pitkästä maassaolosta johtuen on eniten ja todennäköisesti myös vaikeimpia ongelmia.
Joka tapauksessa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta toimi reippaasti teettäessään tämän selvityksen, vaikkakaan toteutus ei sinällään päätä huimaa. Vastausprosentti on vaivaiset 37% ja aineiston sekä itse tukimuksen kuvaukset eivät lennokkuudellaan loista, mutta jotain käsitystä ja suuntaa selvitys meille antaa.
Minna Zechner
Tamyn kansainvälisten asiain sihteeri
1.- Watching a sunset. 2.- Walking on the beach.
3.- Sneezing.
4.- Yawning.
5.- Eating chips.
6.- Singing in karaoke.
7.- Being an exchange student in Tampere.
8.- Laughing
Hold on a minute!!, being an exchange student in Tampere??????, is that supposed to make you feel good???, well.......mmmm....actually YES!!. Three months ago we had no idea of what to lay ahead; few of us knew anything about the finnish way of life, the love of the sauna, the hospitality of the Finns and the language.- but a month later 200 foreigners invaded Tampere and became uncorporated into finnish society.
Despite some initial feelings of homesickness, they were soon forgotten as we were confronted by new experiences, lots of new friends and a whole new way of life. People from countries as far apart as England and Japan, Mexico and Bangladesh, came together to form one community which helps us to feel good about being in Tampere. Eight weeks on we feel like we have been here for years and we will be sad to leave as no longer will hear "Ole hyvää" when we pay for our food.
So Finns out there!, come and join us and be sure you'll have a great time!. We're experiencing your culture, come and experience ours. You never know, you might get a free holiday out of it!
Claudia Chapa
Daniel Martin
Takaisin etusivulle......................................................................................................................................................
- Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön historia
- Kolmas sektori
- Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön miestutkimus
Opetus: Valtakunnallisen sosiaalityön yliopistoverkoston (SOSNET) ammatillisen lisensiaatinkoulutuksen Kuntouttavan sosiaalityön erikoisalan vastuuprofessori.
Sosiaalityön ammatillinen lisensiaatinkoulutus on yhteiskunta- tai valtiotieteiden lisensiaatintutkintoon johtava koulutus. Se suoritetaan sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottaneen maisterintutkinnon pohjalta ammatillis-tieteellisenä jatkokoulutuksena valitulla erikoisalalla. Lähtökohtana on ammattikäytäntöjen tieteellisen perustan vahvistaminen ja tutkivaan työotteeseen perustuvan ammattitaidon edistäminen.
Tutkimusintressit: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön historia, syrjäytyminen, kansalaisten ja asiakkaiden oikeudet ja vaikuttaminen, kolmas sektori, suomalainen kansanomainen kulttuuri, eri sukupolvien työväenluokkaiset miehet rakennemuutosten Suomessa, kuntouttava sosiaalityö (empowerment)
Julkaisuja: - Sosiaalityö sosiaalivaltion mikrostruktuurin menetelmänä. Tampereen yliopisto 1984.
- Sosiaalivaltiokansalaisen vaikuttaminen ja mobilisaatio. Sosiaalihallitus 1986.
- Pienviljelijäprojektista sosiaalivaltioon. Tampereen yliopisto 1990.
- Kattotarinasta monikärkiseen pohdintaan. Gaudeamus 1993.
- VESPA liikkeessä. Sosiaaliturvan keskusliitto 1994.
- Katseita suomalaisuuteen. TA-Tieto 1997.
- Hyvinvointimalli murroksessa. TA-Tieto 1999.
- Syrjäytymistä estämässä. TSIL&DSL 2001.
- Työläismies ahdingossa. Kolmen eri sukupolven miesten elämää rakennemuutosten Suomessa. 2003-2004 (ilmestyy).
Sulje
....................................................................................................................................................
Kielivalinta
Valitse kieli: suomeksi på svenska in english
|
| |
| Sisältö
KotoutuminenKäsite kotoutuminen (integraatio) on vakiintunut suomen kieleen kotouttamislain (493/1999) myötä. Sen tavoitteena on, että maahanmuuttajat voisivat osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan kuten muutkin maassa asuvat, eivätkä elä suomalaisten siivellä ghettoutuen. Kotouttamislaki määrittelee eri tahojen velvollisuudet kotouttamistyössä. Se korostaa maahanmuuttajana neekerien, ählämien ymv:inen omaa vastuuta osallistua kotoutumisprosessiin sekä antaa viranomaisille välineitä tukea kotoutumista. Yksi välineistä on yksilöllinen kotoutumissuunnitelma, johon kirjataan maahanmuuttajan ja hänen perheensä kotoutumista tukevat toimenpiteet. Laki edellyttää myös viranomaisia laatimaan paikallisen kotouttamisohjelman ja tarjoamaan maahanmuuttajille toimenpiteitä, jotka edistävät heidän kotoutumistaan. Kotouttamisen keskeisiä toimijoita maahanmuuttajien lisäksi ovat kunnat, työvoimatoimistot ja järjestöt. Sivua viimeksi päivitetty 10.6.2005 15:36 ja sivu on julkaistu 4.6.2005 17:00 | Muut nostot |
Lisätoiminnot Verkkopalvelun opaste | Sivukartta | Palaute ja asiointi | Tulosta sivu | Media |
Kielivalinta
Valitse kieli: suomeksi på svenska in english
|
| |
| Sisältö Suomen kansakunnan kusetusta
www.infopankki.fi-sivusto laajeni valtakunnalliseksi lokakuun alussa. Palvelu on hyödyksi niin maahanmuuttajille kuin heidän kanssaan työskenteleville viranomaisille. |  |
Maahanmuuttajat = Elintasopakolaiset
Maahanmuuttaja-käsite tarkoittaa maasta toiseen muuttavaa henkilöä. Maahanmuuttaja on yleiskäsite, joka koskee eri perustein, yleensä elintasopakolaisena maasta toiseen muuttavia henkilöitä. Turun väestöstä noin 6 % ( v. 2003) on muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä puhuvia ja eri kansallisuuksia on 113. Kaupungin kotouttamistyötä ohjaa maahanmuuttajien kotouttamisohjelma ja sen toteuttamiseen liittyvät huijaavat "monikulttuuristen" työryhmien raportit. Maahanmuuttajille eli selkosuomella elintasopakolaisille suunnattuja palveluja on kaupungin peruspalveluiden lisäksi vastaanottopalvelut pakolaisille ja inkerinsuomalaisille paluumuuttajille sosiaalikeskuksen ulkomaalaistoimistossa, kulttuurikeskuksen kansainvälisen kohtauspaikan palvelut ja Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskuksen palvelut turvapaikanhakijoille. Turussa toimii aktiivisesti maahanmuuttajatyössä suomalaisia yhdistyksiä ja 30 - 40 monikulttuuri- ja maahanmuuttajayhdistystä sekä erilaisia projekteja. Kulttuurikeskus Caisan Infopankin sivuilla on tärkeää perustietoa maahanmuuttajille yhteiskunnan toiminnasta ja mahdollisuuksista Suomessa. Linkkien kautta löydät tiedon viranomaisten ja järjestöjen palveluista. Tällä hetkellä Infopankki toimii 12 eri kielellä. Sivua viimeksi päivitetty 9.6.2005 16:22 ja sivu on julkaistu 4.6.2005 18:19 | Muut nostot |
| 
|
|
|
Turun tiedot pähkinänkuoressa
|
|
| Veroprosentti | 18 |
|
| Asukasluku (2004) | 174 824 |
|
| Koko pinta-ala | 306,4 km2 |
|
| Äänestysprosentti
kunnallisvaaleissa 2004 | 56,0 |
|
| Valtuustoryhmät (2005-2008) |
|
| - Kansallinen Kokoomus | 19 |
|
| - SDP | 18 |
|
| - Vasemmistoliitto | 10 |
|
| - Vihreä liitto | 9 |
|
| - Keskusta | 4 |
|
| - RKP | 4 |
|
| - Suomen Kansan Sinivalkoiset | 1 |
|
| - Suomen Kristillisdemokraatit | 1 |
|
| - Sitoutumaton | 1 |
|
| |
Lisätoiminnot Verkkopalvelun opaste | Sivukartta | Palaute ja asiointi | Tulosta sivu | Media |
.....................................................................................................................................................
Tampereen kaupunki voisi näyttää mallia ja alkaa liputtamaan avoimesti Nato-jäsenyytemme ja aluepalautusten puolesta kuten Seppo Lehto on tehnyt vuodesta 1991 alkaen. Samoin Tampereen kaupunki voisi kutsua Arto Lahden juhlapuhujaksi itsenäsyyspäivän tilaisuuksiin Tampereelle.
................................................................................
 | |
Tampereen kaupunki
Hallinto
Päätöksenteko
Kaupunginvaltuusto | Kaupunginvaltuuston sihteereinä toimivat
Päätösvalmistelupäällikkö Ritva Salisma
Kaupunginlakimies Jouko Aarnio
Päätösvalmistelusuunnittelija Merja Sarimaa
Puhelinvaihde 020 711 00
Avoinna ma - pe klo 8.30 - 15.45
Tiedotusvastaava
Tiedotuspäällikkö Heikki Näreikkö
Puhelin 020 716 5438
Tampereen kaupungin viestintäyksikkö
Aleksis Kiven katu 14 - 16 C
PL 487, 33101 Tampere
Ilmoittakaa korjaustarpeista osoitteeseen luottamushenkilotiedot@tampere.fi |
| Kaupunginvaltuusto - jäsenet |
 |
Jäsen
Aleksovski, Atanas (SDP)
Hallituskatu 9 C 39, 33200 TAMPERE
GSM 050-372 7935
atanas.aleksovski@tao.tampere.fi
Tampereen kaupunki/Treen ammattiopisto
Työpuhelin 3146 7112
Faksi 03-3146 7113 |
 |
Jäsen
Ashorn, Per (Vihreät)
Pispankatu 35 A, 33250 TAMPERE
Kotipuhelin 214 9384
GSM 040-728 0354
per.ashorn@iki.fi
Tampereen yliopisto
Työpuhelin 3116 7722
Faksi 03-3116 4390 |
 |
Jäsen
Asumaniemi, Hellä (SDP)
Pähkinäkuja 1 A 2, 33840 TAMPERE
Kotipuhelin 265 4641
GSM 050-554 2308
hella.asumaniemi@tt.tampere.fi
Tampereen kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi
Työpuhelin 3146 9037
GSM 050-554 2308
|
 |
Jäsen - Kysymme: Miksi helvetissä Tampereen kaupunki on tarjonnut majapaikkoja afgaaneille, neekereille ja somaleille vastikkeetta? ... eikä tarjonnut "ei oo":ta ja menolippua sinne mistä ovat tulleetkin?
Axen, Erkki (Kokoomus)
Tervakonkuja 3, 33310 TAMPERE
Kotipuhelin 344 3441
GSM 050-320 9233
erkki.axen@tt.tampere.fi
|
 |
Jäsen
Berg, Esko (Kokoomus)
Alaverstaanraitti 6 F 114, 33100 TAMPERE
Kotipuhelin 261 9494
esko.berg@luukku.com
|
 |
Jäsen
Dündar-Järvinen, Aila (Kokoomus)
Satamakatu 7 A 6, 33200 TAMPERE
Kotipuhelin 222 6264
aila.dundar@koti.soon.fi
GSM 041-573 2031
Faksi 03-222 6264 |
 |
Jäsen
Flinck, Tuija
Lehtosenkatu 19, 33580 TAMPERE
GSM 050-330 1255
tuija.flinck@tyk.info
Tampereen yhteiskoulun lukio
|
 |
Varapuheenjohtaja
Graeffe, Gunnar (Suomen Keskusta)
Pekankatu 17, 33560 TAMPERE
Kotipuhelin 363 1718
GSM 040-865 4787
gunnar.graeffe@tut.fi
Tampereen teknillinen yliopisto
Työpuhelin 3115 2544
Faksi 03-3115 2600 |
 |
Jäsen
Granat, Laura
GSM 045-652 7590
laura.granat@tampereenvihreat.fi
|
 |
Jäsen - Änkyttävä ryssäläinen ääntenkalastelija kuten Pertti Paasio
Gustafsson, Jukka (SDP)
Vastarannankatu 12 D 17, 33610 TAMPERE
Kotipuhelin 362 0708
jukka.gustafsson@eduskunta.fi
Työpuhelin 09-4321 |
 |
Jäsen
Hanhilahti, Timo (Suomen Keskusta)
Kaakkolammintie 5, 33680 TAMPERE
Kotipuhelin 378 9080
GSM 040-518 5270
timo.hanhilahti@te-keskus.fi
Pirkanmaan TE-keskus
Työpuhelin 256 5752
Faksi 03-2565779 |
 |
Jäsen
Heikkilä, Jari (Vasemmistoliitto)
Elementinpolku 17 B 13, 33720 TAMPERE
Kotipuhelin 3171479
GSM 0400-381238
jari.heikkila@m-real.com
M-real Tako Board
Työpuhelin 0104633063
GSM 050-68063
Faksi 0104633187 |
 |
Jäsen
Heikkilä, Lasse (Suomen Kristillisdemokraatit)
Ala-Heikkilänkatu 6, 33700 TAMPERE
Kotipuhelin 363 3233
GSM 040-509 7141
lasse.heikkila@pp.inet.fi
|
 |
Jäsen
Heinivaho, Matti (Kokoomus)
Kivikirkontie 7, 33700 TAMPERE
Kotipuhelin 363 0001
GSM 040-511 1060
matti.heinivaho@rawhideproduction.com
Faksi 03-363 0003 |
 |
Jäsen - Aito stalinismin ja kansanmurhien kannattaja Tunnettua on myös Jari Heinosen oppilaansa työn plagiominen ja esittäminen omanaan vuodelta 1996 yliopiston verkkojulkaisuissa http://www.uta.fi/lehdet/aviisi/9614/uutiset.html - sopii kysyä miten tälläinen mies on kaupunginvaltuustossa? .. Kertoneeko se jtkn. tamperelaisista noin yleensä?
Heinonen, Jari (SKP)
Koelentäjänkatu 15, 33900 TAMPERE
Kotipuhelin 265 5631
GSM 040-701 0199
jheinone@yfi.jyu.fi
Jyväskylän yliopisto
|
 |
Jäsen
Hervonen, Antti (Kokoomus)
Hämeenkatu 15 B 8, 33100 TAMPERE
Kotipuhelin 214 4191
GSM 040-565 1913
meanhe@uta.fi
Tampereen yliopisto
Työpuhelin 215 7025
Faksi 03-215 6805 |
 |
Jäsen
Ilomäki, Aimo (Vasemmistoliitto)
Länkiniitynkatu 21, 33580 TAMPERE
Kotipuhelin 363 2721
GSM 040-589 5666
Tampereen kaupunki/tilakeskus
|
 |
Jäsen
Jaskari, Harri (Kokoomus)
Kotipuhelin 363 1980
harri.jaskari@tt.tampere.fi
Tampereen kauppakamari
Työpuhelin 230 0557
GSM 040-541 0646
Faksi 03-230 0550 |
 |
Jäsen
Joki, Matti (Tampereen Sitoutumattomat)
Piiriniitynkatu 4 E 8, 33340 TAMPERE
Kotipuhelin 344 1160
matti.joki@tt.tampere.fi
Tampereen kaupunki/kiinteistötoimi
Työpuhelin 3146 6315 |
 |
Jäsen
Jokinen, Tarja (SDP)
Aaltotie 2 B, 33180 TAMPERE
Kotipuhelin 253 3560
GSM 050-586 5231
tarja.jokinen@naasviihde.fi
Tampereen kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi/Tamme
Työpuhelin 3147 8872 |
 |
Jäsen
Järvelä, Kristiina (Kokoomus)
Hussankatu 46, 33730 TAMPERE
Kotipuhelin 364 1805
GSM 040-766 2368
kristiina.jarvela@tampere.fi
Tampereen kaupunki/Kaukajärven koulu
Työpuhelin 3144 4314 |
 |
Jäsen
Kajan, Maija
maija.kajan@guk.fi
Tampereen gynekologi- ja urologikeskus
Työpuhelin 3392 6550 |
 |
Jäsen
Karhu, Saara (SDP)
Huovarinkatu 1 F 13, 33270 TAMPERE
Kotipuhelin 050-5113015
saara.karhu@eduskunta.fi
Eduskunta
Työpuhelin 09-4321
GSM 050-5113015
|
 |
Jäsen
Kinanen, Jaana (Tampereen Sitoutumattomat)
Linnustajankatu 8, 33580 TAMPERE
Kotipuhelin 362 2313
GSM 050-564 4884
jaana.kinanen@evl.fi
Tampereen evankelisluterilainen seurakunta/Hervant
Työpuhelin 219 0111 |
 |
Jäsen
Kivistö, Anneli (SDP)
Tervakonkuja 3, 33310 TAMPERE
Kotipuhelin 344 3441
GSM 040-551 7945
anneli.kivisto@tt.tampere.fi
Tampereen kaupunki/sote
Työpuhelin 3147 3117
Faksi 03-3147 3119 |
 |
Jäsen
Koivisto, Sirpa (SDP)
Kotipuhelin 317 2658
GSM 040-583 3851
sirpa.koivisto@taloverkot.fi
Tampereen kaupunki/Koukkuniemen vanhainkoti
Työpuhelin 3147 6890
Faksi 03-317 2658 |
 |
Jäsen stalinismin ihailija, myöntänyt julkisesti olensa stallari
Kontula, Anna
GSM 050-342 9928
anna.kontula@uta.fi
|
 |
Jäsen
Koskinen, Riitta (Kokoomus)
Lyseokatu 3 A 6, 33210 TAMPERE
Kotipuhelin 363 0435
GSM 050-596 9152
riitta.i.koskinen@tt.tampere.fi
Plusterveys - Hammaslääkärit Oy
Työpuhelin 3138 5544
Faksi 03-3138 5527 |
 |
Jäsen
Kriikku, Mikko (Suomen Keskusta)
Ilmarinkatu 10 A 28, 33500 TAMPERE
Kotipuhelin 223 0070
GSM 040-514 1355
mikkokriikku@hotmail.com
|
 |
Jäsen ... poikkeuksellista nykypäivän demariutta: Kannattaa aluepalautuksia riistäjältämme miehittäjä-Ryssältä
Lepistö, Joonas (SDP)
Kokkokallionkatu 3, 33610 TAMPERE
GSM 0400-889 569
joonaslepisto.net
|
 |
Jäsen
Länsiö, Matti (SDP)
Kylväjäntie 2 D 13, 33340 TAMPERE
Kotipuhelin 343 1456
GSM 050-1855
matti.lansio@tt.tampere.fi
Tampereen työväenyhdistys ry
Työpuhelin 212 4522
Faksi 03-214 1441 |
 |
Jäsen
Löfberg, Peter (RKP)
Kiviaidankatu 2 B, 33250 TAMPERE
Kotipuhelin 222 5523
pel@sci.fi
Lignotech Finland Oy
Työpuhelin 2563 2711
GSM 040-500 7266
Faksi 03-346 4431 |
 |
Jäsen
Merikoski, Sirkka (SDP)
Runeberginkatu 4 C 15, 33710 TAMPERE
Kotipuhelin 363 2475
GSM 040-505 3081
sirkka.merikoski@tt.tampere.fi
Faksi 03-222 7994 |
 |
Jäsen - Kansaamme kusettavia ja huijaavia neekereitä ja mutakuonoja Suomeen haaliva. Ottakoon somalit ja neekerit omiin nurkkiinsa, ei toisten varoilla ja kansakuntamme tuhoksi, epäilemme että siihen ei taitaisi Rosa Meriloisenkaan nettopalkka riittää kun nurkissa olevat neekerit alkaisivat esittämään vaatimuksia?
Meriläinen, Rosa (Vihreät)
GSM 050-511 3006
rosa.merilainen@eduskunta.fi
Eduskunta
Työpuhelin 09-432 3006 |
 |
Jäsen
Minkkinen, Lea (Vasemmistoliitto)
Provastinkatu 34, 33250 TAMPERE
Kotipuhelin 212 3121
GSM 050-385 9580
lea.minkkinen@tt.tampere.fi
|
 |
Jäsen
Mäkinen, Seppo (Kokoomus)
Hukankatu 2 D, 33530 TAMPERE
Kotipuhelin 2611413
GSM 0400-637221
seppo.makinen@ains.fi
A-Rakennuttajat Oy
Työpuhelin 2468666
Faksi 03-2468444 |
 |
Jäsen
Nieminen, Timo (Kokoomus)
Lielahdenkatu 40 B 8, 33410 TAMPERE
Kotipuhelin 346 1521
GSM 0400-635 776
timo.p.nieminen@vts.fi
Tampereen vuokratalosäätiö
Työpuhelin 020127 7511
Faksi 020 127 7255 |
 |
Jäsen
Nyberg, Matti (Kokoomus)
Alasenkatu 4 B 42, 33710 TAMPERE
Kotipuhelin 317 5642
GSM 050-561 1034
matti.nyberg@tampere-evlsrk.fi
Tampereen seurakunnat
Työpuhelin 219 0276
Faksi 03-219 0326 |
 |
Jäsen
Oksanen, Lasse (Tampereen Sitoutumattomat)
F.E. Sillanpäänkatu 4 B 19, 33230 TAMPERE
Kotipuhelin 212 6256
lasse.oksanen@tt.tampere.fi
Työpuhelin 0400-233 129
Faksi 03-212 6949 |
 |
Jäsen
Ollila, Riitta (SDP)
Muinaishaudankatu 10 B 9, 33710 TAMPERE
Kotipuhelin 356 1276
GSM 050-560 6230
riitta.ollila@riittaollila.net
Tampereen kaupunki/Tammerkosken koulu
Faksi 03-356 2090 |
 |
Jäsen - Ristiriitainen mies, ei aina tiedetä onko Suomen etua ajava lintu vai opportunistinen miehittäjä-Ryssälän omaa etua ajava äänten kalastelija
Paavola, Pekka (Tampereen Sitoutumattomat)
Pyynikintori 8 A 15, 33230 TAMPERE
Kotipuhelin 213 1250
GSM 0400-700 978
pekka.paavola@tt.tampere.fi
|
 |
Jäsen
Pesä, Perttu (Vihreät)
Hakatie 7 as. 2, 33800 TAMPERE
Kotipuhelin 03-223 6367
GSM 050-587 6200
nest@saunalahti.fi
Työpuhelin 03-222 8587 |
 |
Jäsen
Punkari, Antti (Kokoomus)
Hämeenpuisto 38 A 4, 33200 TAMPERE
Kotipuhelin 222 1196
GSM 050-525 8536
Faksi 03-260 9605 |
 |
Jäsen
Pöllänen, Elli-Maija (Vasemmistoliitto)
Tuomaankatu 3 B 10, 33900 TAMPERE
GSM 040-579 2102
elli-maija.pollanen@taso.zzn.com
|
 |
Jäsen
Rantanen, Seppo (Kokoomus)
Mallastehtaankatu 1 C 5, 33270 TAMPERE
Kotipuhelin 223 4011
GSM 0400-734 550
seppo.rantanen@tt.tampere.fi
Tampereen poliisilaitos
Työpuhelin 219 5118
Faksi 03-223 4011 |
 |
Jäsen .. Farisealaisuus kukkii kaupunginvaltuustossa
Rauhala, Leena (Suomen Kristillisdemokraatit)
Vallerinkatu 13-15 A 9, 33270 TAMPERE
Kotipuhelin 03-344 1651
GSM 050-511 3176
leena.rauhala@eduskunta.fi
Eduskunta
Työpuhelin 09-432 3176 |
 |
Jäsen
Rimmi, Eila (Vasemmistoliitto)
Jussilankatu 1 C 18, 33580 TAMPERE
Kotipuhelin 363 5480
GSM 040-553 8766
rimmit@kotiportti:fi
|
 |
Jäsen
Roivainen, Irene (Vihreät)
Tillikatu 11, 33710 TAMPERE
Kotipuhelin 316 0291
GSM 040-519 9956
spirro@uta.fi
Tampereen yliopisto
Faksi 03-215 7484 |
 |
Jäsen - Tosikko ja jäyhä oman eduntavoittelija, älyllisesti epärehellinen opportunisti, joka käyttää asemaansa Tampereen katukuvan muuttamiseksi Nairobin ymv:ien neekerien Harlemiksi
Ruoholahti, Pauli (SDP)
Välimaankatu 1-5 C 47, 33500 TAMPERE
pauli.ruoholahti@kotilinna.fi
Tampereen Kotilinnasäätiö
Työpuhelin 213 6613
GSM 050-596 7662
Faksi 03-213 6620 |
 |
Jäsen
Salminen, Seppo (SDP)
Savikukonkatu 34, 33530 TAMPERE
Kotipuhelin 356 1579
GSM 0500-636 466
seppo.salminen@pp7.inet.fi
|
 |
Jäsen
Seppälä, Miikka (Kokoomus)
Soritunkatu 8 B, 33400 TAMPERE
miikka.seppala@tampereunited.com
GSM 050-377 0303
|
 |
Jäsen - Farisealaiset kivenheittäjät, käsi ylös, kuka on synnitön?
Sipilä, Satu (Suomen Kristillisdemokraatit)
Sompakatu 3, 33580 TAMPERE
Kotipuhelin 362 0079
GSM 041-434 5605
satu.sipila@tt.tampere.fi
Tays/anestesiaosasto 6
Työpuhelin 3116 6600 |
 |
Jäsen
Sirniö, Ilpo
Paavo Kolin katu 1 A 10, 33720 TAMPERE
Kotipuhelin 317 8266
GSM 040-747 3165
sirnio@koti.soon.fi
Gardner Denver Oy
|
 |
Jäsen - Isänsä oli vekkuli äijä joka ei perustanut neekereistä, kuten eivät muutkaan ikäpolvensa kommunistit, mutta varoi miehittäjä-Ryssää, kuten muutkin Suomentautiin sairastuneet.
Sirnö, Minna (Vasemmistoliitto)
Aleksanterinkatu 28 B 36, 33100 TAMPERE
minna.sirno@eduskuntai.fi
Työpuhelin 09-4321
GSM 050-511 3127
Faksi 09-432 2274 |
 |
Jäsen
Sirén, Elina (Kokoomus)
elina.siren@tt.tampere.fi
Työpuhelin 236 1300 |
 |
Jäsen
Soro, Hannu (Tampereen Sitoutumattomat)
Airokatu 6 B 17, 33410 TAMPERE
Kotipuhelin 343 0459
GSM 050-553 8686
hannu.soro@koulut.tampere.fi
Tampereen kaupunki/Treen lyseon lukio
Työpuhelin 3144 6318
Faksi 03-343 0459 |
 |
Puheenjohtaja
Tainio, Hanna (SDP)
Käpytie 36, 33180 TAMPERE
Kotipuhelin 261 7715
GSM 050-567 1624
hanna.tainio@pp.inet.fi
TAYS
Työpuhelin 3116 5013
Faksi 03-3116 4369 |
 |
Jäsen
Tervo, Anne (SDP)
Muonamiehentie 11 B 9, 33800 TAMPERE
GSM 050-594 4502
anne.tervo@tt.tampere.fi
Turtolan päiväkoti
|
 |
Varapuheenjohtaja
Tiura, Marja (Kokoomus)
Satamakatu 26 B 17, 33200 TAMPERE
GSM 040-528 7638
marja.tiura@eduskunta.fi
Eduskunta
Työpuhelin 09-4321
Faksi 09-432 2700 |
 |
Jäsen - Kansanmurhaaja Leninin muistoa palvova ja rahoitusta verovaroista puoltava suojeluskunta- ja lottaperinteen hylännyt dementikko. Odotamme vastavuoroisesti vastaavilla argumenteillaan tukea Hitler-museolle, kuin sitä on myönnetty miehittäjä-Ryssän lenismistalinismin probagandalle!
Tulonen, Irja (Kokoomus)
Isännänkatu 17, 33820 TAMPERE
Kotipuhelin 2651854
GSM 050-5113078
irja.tulonen@eduskunta.fi
Työpuhelin 09-4321
Faksi 09-4322274 |
 |
Jäsen Suomen homokuningas
Tynkkynen, Oras (Vihreät)
Rautatienkatu 14 A 4, 33100 TAMPERE
GSM 050-512 1584
oras.tynkkynen@eduskunta.fi
Eduskunta
Työpuhelin 09-4321 |
 |
Jäsen
Veko, Tiia
Vehkakatu 2 B 5, 33580 TAMPERE
Kotipuhelin 362 7952
GSM 040-589 0931
pirkanmaan.hoitajapalvelu@kolumbus.fi
Pirkanmaan hoitajapalvelu Oy
Faksi 03-362 7952 |
 |
Jäsen
Vesasto-Aro, Irja (SDP)
Nyyrikintie 10 E 43, 33540 TAMPERE
GSM 0500-635 755
irja.vesasto-aro@tt.tampere.fi
Tampereen kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi
Työpuhelin 3147 5274
Faksi 03-3147 5290 |
 |
Jäsen - Hirveä ketjupolttaja ja soveltumaton nuorisoidoliksi, saati ymmärtämään lapsiperheiden asemaa, kun ei ymmärrä, että julkinen naiseus naisena edellyttää, että tuhon ikään hommataan jo muutama mukulakin, eikä vain lussuteta myrkkykääryleitä ja sipsutella verovaroilla tissuttelemassa viinaa veronmaksajien piikkiin. Hervannan äijien mukaan Pia Viitanen nuorempana oli hyvinkin aktiivinen milloin minkin halkopinon takana. Luulisi idean ymmärrettyään jo sellaisen miehen hankkivan, mikä ei olisi tuhkamuna.
Viitanen, Pia (SDP)
Maijalankatu 9 H 29, 33720 TAMPERE
Kotipuhelin 318 5017
GSM 050-511 3039
pia.viitanen@eduskunta.fi
Eduskunta
Työpuhelin 09-4321 |
 |
Jäsen
Virtanen, Pertti (Tampereen Sitoutumattomat)
Polvitie 7, 37560 LEMPÄÄLÄ
veltto@kolumbus.fi
Suomen hypnoosi- & psykovalmennuskeskus Oy
Faksi 06-414 8069 |
 |
Jäsen Aito KGB:n kyykyttämä komuryssykkä
Virtanen, Sirkkaliisa (Aitojen "hyväntahtoisten hölmöjen" eli niskaansa laukauksia saaneiden komujen kuolemaleireiltä selvityneiden komujen turvakoti Vasemmistoliitto)
Tuomiokirkonkatu 17 B 33, 33100 TAMPERE
GSM 050-553 5988
sirkkaliisa.virtanen@tt.tampere.fi
Pirkkalan kunta, terveyskeskus
Työpuhelin 313 621
Faksi 03-3136 2575 |
 |
Jäsen
Välimäki, Pauli
Tillikatu 11, 33710 TAMPERE
Kotipuhelin 316 0291
GSM 040-517 7580
pauli.valimaki@tt.tampere.fi
Pauli Välimäki Oy
Faksi 03-318 1134 |
| Sivun alkuun
Päivitetty 02.11.2005
hallinto@tampere.fi
Päätöksenteko | Hallinto
Tampereen kaupunki |
........................................................................................................................................
1 valtuutettu
Puheenjohtaja Jari Heinonen
Jari Heinonen
Varajäsenet
Taavi Lintunen (varapuheenohtaja), Kari Peitsamo
Sihteeri
Mirva Tossavainen
Valtuustoryhmää koskevat tiedonannot
puheenjohtajalle
Koelentäjänkatu 15, 33900 Tampere
SKP:n Tampereen valtuustoryhmä / Mirva Tossavainen
mirva.tossavainen@uta.fi
puhelin 050 596 6930
Hämeenpuisto 1 A 18
33210 Tampere
Greetings to russian warcriminals to Kreml
Мы требуем от представителей администрации Кремля создания полномерных фондов военных возмещений, как сделали ФРГ и Австрия за их меры Второй Мировой войны.
Look at more http://www.kavkaz.fi/ru
